Tänään Alman toiset jälkitreenit ja kyllä oli aika vaikean jäljen jäljentekijä tallannut... Oli heti pientä risukkoa ja siinä sitten Alma tovin jos toisenkin joutui miettimään. Kyseli minulta apuja mutta pidin suuni kiinni ja annoin sen ajatella itse. Ja lähtihän se siitä sitten ja löysi heti makupalan, joka sattui tosi hyvään saumaan. Varmistelee jälkeä molemmilta puolilta, mutta aika hyvin palaa takaisin. Vaikeaa oli siinäkin, että jälki meni metsäautotien läpi ja osin tietäkin pitkin. Suorassa kulmassa, jota oli helpotettu pieneksi kaarrokseksi, jälki hukkui Almalta täysin. No olin taas hiljaa ja A ihmettelee ja kävi sitten maate! Hetken siinä makas ja yritti uudestaan. Tämä oli kyllä aika vaikea, ja lähetinkin sen uudestaan. Tästä jatko menikin hyvin, toinen kaarros ja Alma selvitti sen itse, hyvä tyttö! Kepitkin löysi kaikki. Jäljen päätteeksi palkkasin patukalla ja heitin sitä siinä ja A löysikin itse huippupalkan! Puoliksi mädäntyneen jäniksenkäpälän, yöks... Voitte kuvitella miten leuhkana se kanteli sitä :) Koutsi sanoi, että seuraavassa jäljessä ei varmaan ole mitään ongelmaa, kun näin ihanan palkan sai tästä :). Ja tänä kesänä ollaan jo ihan varmasti kisakunnossa.
Jälkien vanhetessa otimme esineruutua. Eka lelu näytettiin kun vietiin ja haki tosi hyvin. Toista ei enää näytettykään ja joutui vähän jo etsimään. Hyvin pysyi ruudussa ja teki töitä nenällä. Ja löytyihän se toinenkin sieltä. Palauttamisessa nyt olikin sitten ongelma. Alma lähti lelu suussa huitelemaan, eikä millään tuonut mulle :( No tehtiin sitten niin, että mä ekaks käänsin sille selän, et tulis mun luo. Sehän tuli ja meni ohikin... Mentiin sitte koutsin kans kyykkysilleen ja ruvettiin muka kattelemaan mitä hyviä namipaloja meillä onkaan. Siihen Almis sitten lankesi ja tuli kattomaan. Olen näissä luovutuksissa palkannut sen sillä lelulla, mutta nyt se pitää vaihtaa johonkin tooosi hyvään herkkupalaan. Käy niin kuumana sen lelun kanssa, että palkkaa itse itsensä sillä riekkumisella. Kotiläksyksi paljon vaihtoja lelusta namiin.
Ai niin, nähtiinhän kesän ensimmäinen kyykäärmekin! Melkein päälle tallattiin, onneks oli koira jo kerennyt mennä ohi. Nyt niitä rupee näköjään olemaan, saapi olla tarkkana metsissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti